sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Haalistunut persoona


Olisin keksinyt tieni ulos
Jos maanalaiset olisivat tarjonneet ovea
He eivät ymmärtäneet, että asuin kasvokkain
Itseni kanssa
Ja kauhistuin 
Maisemaa heijasteesta

Roihuava pelto asui minussa
Lakastuneet korret
Kaatuneet viljat
Uusi ei syntynytkään
Haalistui valo
Jäi kytemään 
Vain hänen siunattu henkensä

Toiset taas eivät nähneet, että kylää suojattiin turhaan
Muureissa piili rappeuma
Lohkeileva kohta
Se syntyi haalistuneesta persoonasta



Hetkessä.




Unesta uneen
herään, mutta miksi
verhojen läpi
tuo hämyinen valo
osa maailmaa hämärää

josta herään
johon herään

Ja täyteläinen hämärä
tuohon sekoittuva 
valon huntu
kutsuu minua uneen
hukuttaa tähän

hetkeen.

En nuku
en halua uneksia muusta
en tiedä paremmasta

kuin tämä hetki
jolloin sieluani koskettaa
perhon siipien isku 
maailman takaa.





sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Liikkeestä

 

Joskus maailmaa
mietityttää
miksi se kaikkia niin paljon ärsyttää
liike pysähdyttää

Hidastuu

Myös liike ihmisen

Seisahtuu

Liike aavoilla rannoilla
Aaltojen lasten rinnoilla


torstai 15. marraskuuta 2012

Paikka jossa kukatkin kuolevat




-


                             missä}


koiperhon lentoa

on puhdasta katsella    
                                                                      

                            paikka}


kirkkaitten vetten yllä


                             missä}


kukatkin kuolevat



-

tiistai 13. marraskuuta 2012

Beginnings


Meitä on siis kaksi kammottavaksi ja me lähdetään liikkeelle ihan alusta. Ideasta.

Löytyy Bloglovinista myös!
<a href="http://www.bloglovin.com/blog/4233071/?claim=emzdbj9thvz">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>