sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Hetkessä.




Unesta uneen
herään, mutta miksi
verhojen läpi
tuo hämyinen valo
osa maailmaa hämärää

josta herään
johon herään

Ja täyteläinen hämärä
tuohon sekoittuva 
valon huntu
kutsuu minua uneen
hukuttaa tähän

hetkeen.

En nuku
en halua uneksia muusta
en tiedä paremmasta

kuin tämä hetki
jolloin sieluani koskettaa
perhon siipien isku 
maailman takaa.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti