perjantai 2. elokuuta 2013

Oppi enkeleistä

On raahattu pitkin veristä parkettia, tikkuja liha täynnä
On istuttu yksin pimenevällä verannalla, viimeisiään viheltelevä kynttiläkippo kädessä
Silloin sanoit niin, että olet hädässä

On todettu monta kertaa, yksin ei jakseta hetken vertaa
On kerrottu päivänselviä salaisuuksia, kivestä ei vastausta saa
Istuttiin hiljaa ja annettiin illan mennä ilman meitä

On aiottu lopettaa, siivissä liikaa kaupunkipölyä
On haluttu mennä ominpäin, sun silmissäs on hohtavat kerät
Ne on kultaa

Ikkunasta ei näkynyt aamu-usvassa mitään
Tiesin kuitenkin, että oppi enkeleistä
Kertoo sinusta, kertoo arkienkeleistä

Vesi oli mustaa
Minä palelin
Kultakeräsi minut lämpimään nosti, varpain sinertävin

Talvesta tuli kesä, kesästä tuli talvi
Ja sormista ja varpaista jäi roikkumaan 
Arkienkeleistä parhaat


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti