perjantai 15. marraskuuta 2013

Absoluuttinen nollapiste

Halusin olla Luoja
Tiesin miltä se tuntuisi saada aikaan jotain omilla voimillaan
Olinhan kerran tehnytkin jo jotain omilla käsilläni
En ymmärrä, miksi kukaan ei ihmetellyt paloa talon ylimmässä kerroksessa
Kukaan ei ollut kiinnostunut siitä kuinka haparat tiilet valuivat kohti maata kuumuuden hohkatessa 
Miksi kukaan ei ollut ymmärtänyt, että rakastan keltaisen, punaisen ja oranssin kaikkia sävyjä?

Kukaan ei huomannut tohtorintutkintoani
Tai puuttuvaa raajaani
Tai kylmänpelkoani
Pidän kuumuudesta, lämmöstä
Silloin kun teen sen itse.

Ihmisten katseissa oli aina jotain kylmää
Kun he katsoivat minua
He eivät kestäneet syöpyneitä kasvojani
He eivät hallinneet inhoaan
Mutta minä tiesin, että voisin hallita kaikkea.

Halusin hallita sitä, johon Ihmisellä ei ole valtaa
Halusin olla kehittyvää sikiötä ihmeellisempi
Halusin olla korkeuksia taivaallisempi
En ollut tavallinen
Osasin hallita sitä mitä kukaan ei pystynyt
Osasin yhdistää keltaisen, punaisen ja oranssin mitä kauneimmalla tavalla polttavansiniseen
Kukaan ei huomannut sitä
Ihmisistä oli tullut värisokeita
Eikä heillä ollut aisteja

Yhden sunnuntain iltana kaivoin lähes karrelle kuumentuneen valkean takkini
Laitoin sen ylleni ja astuin valkoisena hohtavaan, hyiseen iltaan
Kukaan ei edes huomannut mustia riekaleita takissani
Tiesin olevani erityinen ja silti
Kukaan ei edes huomannut minua
Nostin löysäsankaisia lasejani ylöspäin ja ravistelin tikkuja taskussani
Nauroin. Nauroin miellyttävästi. Joku sanoisi sitä hulluksi, mutta miellytin itseäni.
Olin Kaikkivoipa ja minulla oli avaimet siihen lukkoon, jota kukaan maanpäällinen ei osaa hallita
Kiersin kaikki vedenlähistöt kaukaa
Vihaan vettä. Se härnää sitä voimaa, joka minussa on, tappaa sen. Nesteet ovat myrkkyä. Ellei niiden pullojen kyljessä ole Kahlitsemattoman Voiman kuvaa.

Ihmiset eivät osaa edes puhua, joten miksi koskaan avaavat suunsa
He eivät koskaan huomauttaneet erityistaidoistani hallita
He olivat vettä, joka sammuttaisi minut ennenpitkää kokonaan
Vihasin kylmyyttä, kylmiä ihmisiä. Ihmiset ovat kylmiä. Minä en. Koska minussa on Voima.

Kiersin vedet kaukaa ja taltutin pienissä hetkissä Voiman avulla kaikki ne ihmiset
Jotka koskaan katsoivat silmät ummessa tai väärässä
Ennenpitkää kuuma voittaa aina kylmän
Minä olen tappavat plusasteet.
Minä olen absoluuttinen nollapiste.

1 kommentti:

  1. Hei luojat, teidät on haastettu! http://kauniitvalheet.blogspot.fi/

    VastaaPoista