perjantai 26. joulukuuta 2014

Omistettu katoaville

Sateessa hiljainen rummutus
Kaihoääni jostain kaukaa
Vain kaksi sen kuulee

Olen nähnyt kuinka
Tyttö kuihtuu vasten rautaa,
sammaleeksi neljään eri lautaan

Olen nähnyt kuinka
Poika sokaistuu sähköaitaan,
katoaa jonnekin universumin laitaan

Kuinka syvälle täytyy katsoa ihmiseen
Tai siihen sielun lampeen
Nähdäkseen hukkumisen ja mädäntyneen

Miksi yhdellä yksinäinen katse
Kuka piileskelee takana onttojen silmien
Missä on sinun naurusi?

Kuulen kuinka jänteesi kiristyy
Näen kuinka nahkasi kärventyy
Katoat hiljaiseen sateeseen